Aluksi täytyy sanoa, etten ole mikään kieli-ihminen. Toisin sanoen, minun ei ole helppoa oppia vieraita kieliä, en liiemmin pidä niiden opikelusta enkä todellakaan koe olevani hyvä niissä. Lukion alussa jätin pois pitkän ranskan, sillä se ei mahtunut lukujärjestyksiin. Englannin ja ruotsinkin eteen on aina saanut tehdä kunnolla töitä. Asenteeni toista kotimaista kieltämme kohtaan on kuitenkin vajaan vuoden aikana muuttunut päälaelleen.

Lukion alussa ruotsi oli kaikista kouluainesta ikävin. Sitten tulivat Muumit.Lomogram_2015-03-21_01-47-50-PM.jpg

Toisen lukiovuoden alkaessa sain kurssilleni todella hyvän ruotsinopettajan. Aloin viihtyä tunneilla, ja vaikka sanastojen oppiminen ei vieläkään sujunut, kielen opiskelu alkoi tuntua siedettävältä.

Syksyllä kävin ensimmäistä kertaa kirjamessuilla, ja eksyin ruotsinkieliselle osastolle. Pöydällä oli ruotsinkielisiä Muumi-kirjoja tarjouksessa, ja huikkasin vitsinä kaverilleni, että pitäisikös lukea Muumit ruotsiksi. Heh, minun, joka inhoan koko kieltä niin paljon. Vieressä seissyt henkilö ei kuitenkaan ollut kaverini, vaan vieras nainen, joka kääntyi puoleeni. "Erittäin hyvä idea!" hän sanoi ja toivotti päivänjatkot. Jäin vähän hämilläni kirjapöydän luo. No miksikäs ei, eihän se maksa kuin neljä euroa. Niin Pappan och havet päätyi työpöydälleni, ja siinä se saikin olla jonkin aikaa. Minulla meni jouluun asti lukea se.

Anna sille pikkurilli, ja se vie koko käden, sanotaan. Vähitellen innostukseni oppia ruotsia kasvoi. Pakkohan minun on tämä kieli oppia, ajattelin, olinhan kuitenkin lukenut jo kirjan. Vaihdoin puhelimeni kieleksi ruotsin, aloin kuunnella ruotsinkielistä musiikkia ja katsoa ruotsinkielisiä tv-ohjelmia. Otin tavakseni lukea Hufvudstadsbladetia aamuisin ja kuunnella autossa ruotsinkieliset uutiset. Ja Muumit -niihin olen jäänyt ihan koukkuun. Seuraavina vuorossa olivat Trollkarlens hatt ja Det osynliga barnet, ja nyt menossa on Farlig midsommar.

Haluan oppia ruotsia niin hyvin, että voisin joskus muuttaa ruotsiin ja käydä siellä töissä. Toisaalta kielestä on hyötyä täällä Suomessakin. Opiskelukaan ruotsiksi ei kuulostaisi pahalta. Haluaisin oppia niin hyväksi, että voisin vaivatta keskustella ja kirjoittaa ruotsiksi. Minulla ei ole koskaan ennen ollut tällaista intoa opiskella jotain kieltä, ja se on näkynyt myös  arvosanoissa. En kuitenkaan opiskele niiden takia, vaan sen sisäisen motivaation ansiosta, jonka joku vieras Kirjamessuilla sattui sytyttämään. Tack för det!

Lomogram_2015-03-21_01-43-49-PM.jpg