Näin kaupan näyteikkunassa ihania vihkoja, joiden kannessa oli tekstejä. Sellaisia kuin "The only way to have a friend is to be one." Ajattelin ostaa sellaisen kaverilleni syntymäpäivälahjaksi, mutta hinta oli sen verran kova, että päätin tehdä itse samantapaisen. Koristelin siis joskus jostain tuotelahjaksi saamani mainosvihon vanhoilla origamipapereilla. Kirjainten leikkaamiseen meni tuhottomasti aikaa, mutta lopputulokseen olen ihan tyytyväinen.

Edited_ImageEasyImageEditor_20140607_2_j

Outolintu

Kävimme tänään elokuvissa ystävieni kanssa. Elokuvasta haluan vielä kertoa. Se yllätti minut.

”Outolintu” on ensimmäinen elokuva, joka on saanut minut itkemään. Juoni on tuttua tulevaisuuden visioilla leikkimistä, mutta toteutus toimii. Päähenkilö Beatrice on helposti samaistuttava, mikä antaa mahdollisuuden elää tarinassa ja asettua tytön asemaan.  Elokuvassa on sopivasti jännitystä, mutta myös aikaa tasata hengitystään. Olen ollut skeptinen tulevaisuuteen sijoittuvien tarinoiden suhteen, niiden sisältö tuntuu usein jäävän absurdeihin visioihin ja kökköön juoneen, mutta Outolinnun tapauksessa mukana on tavallista enemmän tunnetta. Elokuva on hieno. Tai sitten minä olen helppo uhri.