Olen viettänyt rauhallisia viimeisiä lomapäiviä pitkästä aikaa vain kotona.
Nukkunut pitkään, valmistanut mieluista aamiaista, lukenut rauhassa lehdet.
Tehnyt pitkiä kävelylenkkejä, hymyillyt vastaantulijoille.
Soittanut pianoa ja tuntenut, kun pitkän tauon aiheuttama kankeus häviää sormista.
Askarrellut, tehnyt käsillä.
Opiskellut vähän, lukenut paljon, ruotsinkielisiä kirjoja, kirjaston viimeisen Muumin (snif).
Syönyt vadelmia, mustikoita ja aivan liikaa jäätelöä.
Tuntenut kevyttä onnea. Tavallisten päivien onnea. Sellaista, joka saa katselemaan siniselle taivaalle, kuuntelemaan ympäristön ääniä ja ajattelemaan kaikenlaista. Sellaista, kun tuntuu, että tuulikin on iloinen leikkiessään hiuksissani. Kun tuntuu, että mitä tahansa tapahtuukaan, elämä on hyvää juuri näin.
Njut av livet, det går inte i repris.
Kommentit